top of page

Kissojen raakaruokinta

Mitä syöttäisin kissalleni?

​

Suomalaisten kissaharrastajien keskuudessa ollaan pikkuhiljaa heräämässä ajatukseen teollisen ruokinnan mahdollisesta epäterveellisyydestä ja raakaruokinnan eduista. Monet kissanomistajat ovat kuullet sanan BARF, joka on lyhenne englanninkielen sanoista bones and raw food (luut ja raakaruoka). Raakaruokinnan harrastajat puhuvat yleensä tuttavallisemmin ”barffauksesta”. Luonnonmukainen ruokinta olisi myös sopiva nimitys raa’alle ruokinnalle.

​

Syvälle juurtunut on käsitys siitä, että kuivamuonassa ja purkkiruoassa olisi kaikki mitä kissa tarvitsee, ja että se olisi paras ja terveellisin ruokintavaihtoehto. Tässä artikkelissa kerron teollisten ruokien mahdollisista haitoista sekä terveellisemmistä ruokintavaihtoehdoista.

kissojen raakaruokinta artikkeli
Teollisten ruokien haitat

Teolliset lemmikkieläinten ruoat keksittiin n. 50 vuotta sitten teollistumisen myötä, kun ihmiset muuttivat asumaan maaseudulta suurkaupunkeihin.

 

Kuivamuonan hyötyjä ovat edullinen hinta, helppous, sekä pitkä säilyvyys. Haitat ovat kuitenkin hyötyjä moninaisemmat.

Hiilihydraatit
kissojen raakaruokinta artikkeli

Kuivamuonassa käytetään usein raaka-aineina erilaisia viljoja. Näitä on ruoassa merkistä riippuen n. 35 – 50 prosenttia. Kissa on lihansyöjä. Hiilihydraatteja ei saisi olla kissan ravinnossa yli kahta prosenttia. Luonnossa kissa saa hieman hiilihydraatteja siemenistä, joita hiirten ja lintujen mahalaukuissa on. Liiallinen viljamäärä lihottaa, aiheuttaa ruoansulatusongelmia ja ripulia sekä altistaa virtsakiteille ja -kiville. Proteiiniköyhä ruoka saa aikaan jatkuvan näläntunteen. Hiilihydraatit aiheuttavat myös hammaskiveä ja haiman kuormituksen takia diabetesta.

​

Yleisimmin käytettyjä viljoja ovat vehnä, maissi ja riisi. Eläinten ruokien laatuvaatimukset ovat alemmat kuin ihmisten ruokien, joten ihmiselle kelpaamatonta viljaa saatetaan käyttää eläinten rehuksi. Huonolaatuiset viljat sisältävät erilaisia sienimyrkkyjä, kuten aflatoksiinia. Ne aiheuttavat myrkytyksiä ja vaikuttavat epäsuotuisasti maksaan, munuaisiin ja hermostoon. Viljat saattavat sisältää myös tuholaismyrkkyjä ja geenimuunneltuja raaka-aineita.

Proteiinit



Proteiinin laatu ei usein ole hiilihydraatteja parempaa. Pakkauksessa ilmoitettu proteiinimäärä ei välttämättä todellisuudessa kuvasta eläinproteiinin määrää, koska osa proteiinista voi olla kasviksista tuotettua. Pakkauksissa yleensä lukee, että tuote sisältää ”eläinperäisiä sivutuotteita”. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna teurasjätettä; kaikkea sitä, mitä eläimestä jää jäljelle, kun kaikki ihmisravinnoksi kelpaava liha on otettu pois. Käytännössä teollinen ruoka saattaa sisältää kynsiä, nokkia, jalkoja, sisäelimiä, höyheniä, turkkia, karvaa, verta, jne.

​

Teollisessa ruoassa saatetaan käyttää sellaista lihaa, joka ei kelpaa ihmisravinnoksi. Se saattaa sisältää bakteereja, kuten salmonella ja e.coli. Ruoan kuumentaminen tuhoaa bakteerit, mutta ei eliminoi endotoksiineja, joita bakteerit tuottavat kasvaessaan.

​

​

Rasvat ja valmistustapa

 

Teollisessa ruoassa käytetyt rasvat saattavat olla ihmisille kelpaamattomia eltaantuneita rasvoja. Pilaantunut rasva kuluttaa elimistön A-ja E-vitamiineja. Eltaantumisen vuoksi ruokaan lisätään suuria määriä säilöntäaineita. Rasvahappojen puute aiheuttaa iho- ja turkkiongelmia, lisääntymisongelmia ja immuunipuolustuksen heikkoutta.

​

Kuivamuonan valmistustapa eli kuumentaminen vähentää huomattavan paljon lihan ravintoarvoa. Kissa ei pysty käyttämään hyväkseen muuntuneita proteiineja kovin hyvin. Muuntuneet proteiinit aiheuttavat ruoka-aineyliherkkyyksiä, allergioita ja vatsa- ja suolistotulehduksia. Kuumennus tuhoaa luonnolliset vitamiinit, entsyymit ja luonnolliset antioksidantit ja hyödylliset bakteerit. Lisäksi kuivamuonasta on löydetty akryyliamidia. Akryyliamidi on karsinogeeninen aine, jota muodostuu kuumennettaessa hiilihydraattipitoisia elintarvikkeita.

 

 

Lisä- ja säilöntäaineet

 

Teollisessa ruoassa käytetään erilaisia lisä- ja säilöntäaineita parantamaan ruoan makua, säilyvyyttä ja värjäämään sitä ihmissilmää miellyttävämmäksi. Säilöntäaineet voivat olla joko luontaisia, kuten tokoferoliuute, tai kemiallisia. Yleensä pussin kyljessä ei eritellä, mitä säilöntäaineita ruoassa on, vaan siinä lukee vain ”sisältää EU:n hyväksymiä lisäaineita ja antioksidantteja”.

​

Yleisimmin käytettyjä säilöntäaineita ovat E320 eli BHA ja E321 eli BHT. Näiden epäillään olevan erittäin karsinogeenisia ja aiheuttavan syöpää. Ne aiheuttavat syntymävikoja, maksa- ja munuaisvaurioita, allergiaa, astmaa ja iho-oireita. Ne saattavat aiheuttaa myös ylivilkkautta.

​

Etoksikiinia käytetään eläinten ruokien säilöntäaineena. Etoksikiini aiheuttaa immuunipuolustuksen heikkoutta, leukemiaa, sokeutta ja syöpää, iho-ongelmia ja lisääntymisongelmia. Etoksikiini on terveydelle niin vaarallista, että jopa sen säilytys ihmisten ruokien lähellä on kielletty. Sitä käsiteltäessä pitää suojautua hengityssuojaimella, koska se on myrkyllistä hengitettynäkin. 

​

Eläinten teollisiin ruokiin lisätään erilaisia väri- ja makuaineita parantamaan ruokien ulkonäköä ja maittavuutta. Eräät näistä aineista tekevät eläimestä fyysisesti riippuvaisen ruoasta. Sen takia saattaa näyttää siltä, että lemmikki popsii ruokaa innoissaan. Suomessa atsoväriaineet olivat jo kerran kiellettyjä, mutta Euroopan Unionin myötä ne sallittiin jälleen. Atsovärit aiheuttavat mm. nokkosihottumaa, allergista nuhaa, hengitysvaikeuksia, vatsakipua, pahoinvointia, näköhäiriöitä ja nivelkipuja. Ne aiheuttavat myös käytöshäiriöitä ja ylivilkkautta. Niitä on hyvin monissa kissojen ruoissa. Näillä lisäaineilla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin ruoan värjääminen.

​

Jotkin eläinruokapurkit sisältävät lyijyä ja alumiinia. Nämä saattavat aiheuttaa myrkytyksiä ja hermostollisia oireita. Maissitärkkelys ja sokeri tekevät ruoasta maistuvampaa, mutta ne vaikuttavat haitallisesti maksaan, sappeen, suolistoon, haimaan ja hampaisiin. Ne myös altistavat diabetekselle. Eläinten ruokiin lisätään natriumglutamaattia parantamaan sen maistuvuutta. Natriumglutamaatti häiritsee kylläisyysreseptoreiden toimintaa ja saa aikaan ruoan ahmintaa ja altistaa sitä kautta ylipainolle ja diabetekselle.

​

Teolliseen ruokaan lisätään synteettisiä vitamiineja. Tutkimusten mukaan synteettiset vitamiinit eivät imeydy suolistossa hyvin, vaan kuormittavat sisäelimiä lääkkeiden tavoin. Tarkastuksissa on havaittu, että eläinruokapakkausten vitamiinimäärät vaihtelevat pakkauksittain. Joissakin pusseissa on todettu kymmenkertaisia määriä vitamiineja. Eräiden vitamiinien yliannostus on vaarallista.

​

​

Ruoan laatu

​

Onneksi nykyään markkinoilla on parempilaatuisiakin teollisia ruokia kissoille. Ne sisältävät vähän tai eivät ollenkaan viljoja, on valmistettu laadukkaista raaka-aineista eivätkä sisällä kemiallisia säilöntä- ja väriaineita. Nämä muonat ovat parempi vaihtoehto kuin huonolaatuiset teolliset ruoat, jos omistaja ei jostain syystä halua alkaa syöttää lemmikilleen raakaruokaa, ja onkin hyödyksi, että omistaja perehtyy lemmikkinsä ruokapakkausten sisällysluetteloon ja ottaa selvää raaka-aineiden alkuperästä ruoan valmistajalta.

 

Pidän kuitenkin luonnonmukaista ruokintaa vielä terveellisempänä vaihtoehtona, koska siitä kissa saa tarvitsemansa vitamiinit luonnollisessa muodossa, ja lisäksi kypsentäminen ei ole tuhonnut ruoasta elintärkeitä entsyymejä. Raaka liha on myös kaikkein parhaiten sulavaa.

 

Luonnonmukainen ruokinta

Luonnonmukaiseen ruokintaan siirryttäessä tulisi ottaa huomioon ennen kaikkea kissan terveydentila. Ruokavalio olisi hyvä suunnitella yhdessä eläinten luontaishoitajan tai luontaisterapeutin kanssa. Ruokavalio suunnitellaan jo puhjenneissa sairauksissa oireita lieventäväksi. Useissa kroonisissakin sairaustapauksissa jo pelkkä ruokavalion muutos saa ihmeitä aikaan.

Kissojen raakaruoka koostuu raa’asta lihasta, hyvin sulavista luista, kuten broilerin kauloista ja siivistä sekä öljyistä ja pienestä määrästä kuitua. Lisäksi voidaan antaa kalaa, munankeltuaisia ja sisäelimiä. Kissan raakaruokinnassa voidaan mennä metsään, mikäli sille syötetään vain yhtä lihalaatua, jos unohdetaan kalkin lähteet tai A- ja D-vitamiinien riittävä saanti.

 

Kaikille kissoille eivät luut sovi, jos kissa on esimerkiksi jo vanha ja sillä on huonot hampaat. Lisäksi monet kissat ovat erittäin nirsoja joten ruokavaliomuutos saattaa olla käytännössä hankala toteuttaa. Kissoille voidaan antaa myös yksilöllisesti valittuja yrttejä ja ravintolisiä.

​

​

Toksiset reaktiot

​

Mikäli kissa on pitkään syönyt teollista ravintoa, ruokavaliomuutoksen yhteydessä saattaa ilmetä ns. toksisia reaktioita. Nämä oireet kertovat siitä, että elimistö alkaa puhdistaa itseään sinne kertyneistä kuona-aineista ja myrkyistä. Oireet voivat joissakin tapauksissa olla rajuja. Siksi ruokavaliomuutos kannattaa toteuttaa ammattilaisen valvonnassa.

​

Oireita saattavat olla:

  • ripuli,

  • oksentelu,

  • lima ulosteessa,

  • korvien ja silmien töhniminen,

  • iholla paha haju,

  • näppylät ja karvojen lähtö.

​

Oireet menevät yleensä ohi viimeistään kahden viikon kuluttua ruokavaliomuutoksen alkamisesta. Kroonisissa tapauksissa ruokavaliomuutos toteutetaan erittäin varovasti ja vähitellen.

Ruokavaliomuutoksen edut
Mitä konkreettista hyötyä ruokavalion muutoksesta sitten on?
  • Turkin ja ihon kunto paranee,

  • allergiat saattavat helpottua,

  • silmät ja korvat puhdistuvat,

  • tulehduskierre voi katketa,

  • suolisto-oireet helpottuvat,

  • hampaat voivat hyvin,

  • yleinen vastustuskyky paranee,

  • kissan kasvu tasaantuu ja sille muodostuu hyvät lihakset,

  • paino-ongelmat pysyvät poissa,

  • ruokahalu normalisoituu ja vatsan pH normalisoituu.

  • Lisäksi ulosteen määrä vähenee huomattavasti, koska kissa syö ruokaa, jonka se käyttää tehokkaasti hyväkseen. Uloste ei myöskään haise läheskään niin pahalta kuin teollisella ruokinnalla olevan kissan uloste.

kissojen raakaruokinta hyödyt

On harmillista, että monet kissanomistajat hakevat apua eläinten luontaishoitajilta vasta sitten, kun eläinlääkärit eivät enää pysty auttamaan heidän lemmikkejään. Aikaisessa vaiheessa toteutettu ruokavaliomuutos säästäisi omistajan kukkaroa ja lemmikin elimistöä.

 

Luonnonmukainen ruokinta ei ole niin vaikeaa, kuin miltä se aluksi saattaa vaikuttaa. Se kannattaisi aloittaa jo pentuvaiheessa. Isot marketit ovat ottaneet valikoimiinsa lemmikkien raakalihapullia ja liha-annoksia, joten ruoan hankkiminen ei ole vaikeaa.

​

Toivon, että tämä artikkeli osaltaan auttaa kissanomistajia tekemään päätöksen siirtyä luonnollisempaan ravintoon lemmikkiensä hyvinvoinnin takia. Me eläinten luontaishoitajat ja –terapeutit suunnittelemme kissoille yksilöllisiä ruokintasuunnitelmia.

​

Anna Multanen,

eläinten luontaishoitaja

bottom of page